TEATTERITALON HISTORIAA - Engelistä Ahlmaniin


1827  - Carl Ludvig Engel

Svenska Teatern sijaitsee Erottajalla, Helsingin sydämessä. Teatteri sai alkunsa vuonna 1827, kun Helsingin ensimmäinen teatterirakennus valmistui. Pienen puurakenteisen, Esplanadin puistossa nykyisen Mikonkadun tienoilla sijainneen rakennuksen suunnitteli saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel, joka oli suunnittelut suuren osan silloisesta Helsingin keskustasta.

Teatterissa ei tuolloin ollut vakituista teatteriseuruetta, mutta tuohon aikaan Helsingissä vieraili säännöllisesti kiertäviä, ulkomaisia teatteriseurueita, jotka olivat useimmiten matkalla Pietariin tai sieltä pois. Ennen teatteritalon rakentamista ryhmät olivat esiintyneet aitoissa, varastoissa ja muissa vaatimattomissa tiloissa, kuten Kampin vanhassa tupakkavarastossa, jota kansan parissa kutsuttiin "komedialadoksi".


1860 - Georg Theodor Chiewitz

Teatterista tuli pian suosittua viihdettä, ja Engelin teatteritalo kävi ahtaaksi. Syksyllä 1860 vihittiin käyttöön uusi, arkkitehti G. T. Chiewitzin piirtämä teatteritalo, joka seisoi samalla paikalla kuin nykyinen Svenska Teatern. Talo oli ensimmäinen kivestä rakennettu teatteritalo.

Vihkimistilaisuudessa 28.11.1860 paikalliset amatöörit esittivät kotimaisen Zacharias Topeliuksen tekstiin perustuvan musiikkinäytelmän Kypron prinsessa, jonka sävelsi Fredrik Pacius.

Talon omistaja, Nya Teaterhusaktiebolaget (Uusi teatteriosakeyhtiö), hoiti siitä lähtien teatterin toimintaa. Yhtiö vuokrasi taloa niin lyhyiksi kuin pidemmiksikin ajanjaksoiksi ruotsinkielisille teatteriryhmille.


1863 - Tuhoisa tulipalo

Chiewitzin teatteritalon tarina jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi, sillä toukokuun 8. päivän vastaisena yönä vuonna 1863 teatteri tuhoutui täysin rajussa tulipalossa.


1866 - Nikolaj Benois

Jälleenrakennustyöt käynnistyivät nopeasti, ja jo lokakuussa1866 teatterirakennus vihittiin käyttöön juhlallisella konsertilla. Siitä lähtien Svenska Teatern on toiminut tässä rakennuksessa. Svenska Teaternin perustamisvuotena pidetäänkin juuri vuotta 1866, vaikka samalla paikalla oli jo aiemmin ollut teatteritoimintaa.

Tällä kertaa rakennuksen suunnittelijana toimi pietarilainen arkkitehti Nikolaj Benois. Noin kuusi kuukautta myöhemmin perustettiin Garantiföreningen för Svenska Teatern, jonka hallitus vielä nykyäänkin johtaa teatteria. Keväällä 1867 palkattiin myös vakituinen näyttelijäkaarti, ja siitä lähtien toiminta on jatkunut keskeytyksettä.

Ensimmäisinä vuosina teatteria kutsuttiin Nya Teaterniksi (Uudeksi teatteriksi). Helsinkiin perustettiin vuonna 1872 suomenkielinen kansallisnäyttämö, minkä vuoksi teatteria alettiin vuonna 1887 kutsua Svenska Teaterniksi (Ruotsalaiseksi Teatteriksi).


1935 - Suuren muutostyön sankarit Eero Saarinen ja Jarl Eklund

Myös Benois'n teatterirakennus kävi vuosikymmenten saatossa liian pieneksi eikä enää pystynyt vastaamaan kasvaneisiin vaatimuksiin. Vuosina 1935-1936 teatteritaloa modernisoitiin ja laajennettiin Eero Saarisen ja Jarl Eklundin johdolla. Eero Saarisen isä, Eliel Saarinen, oli jo kaksikymmentä vuotta aiemmin ollut mukana hankkeessa, joka pantiin tuolloin jäihin taloudellisista syistä. Nyt rakennusta laajennettiin kahdella siipirakennuksella. Julkisivusta tuli karsitun yksinkertainen. "Svenska Teatern on kaunis kuin panssariristeilijä", totesi eräs arvostelija syyskuussa 1936 pidettyjen vihkiäisten yhteydessä.


1991 - Talo 125 vuotta. Katutason ikkunat jälleen auki - kahvila aukeaa

Seuraava suuri kunnostustyö tehtiin 1980-luvulla osissa siten, että kunnostustöitä tehtiin lähinnä kesäisin, joten remontti ei suurestikaan vaikuttanut teatterin toimintaan. Vuonna 1991 talon viettäessä 125-vuotisjuhlavuottaan, julkisivu koki paluun alkuperäiseen ulkomuotoonsa, kun pohjakerroksen ikkunat avattiin uudelleen. Tällöin taloon saatiin myös kahvilatoimintaa.


2012 - Peruskorjattu Svenska Teatern, arkkitehti Stefan Ahlman

Viimeisimmän peruskorjauksen suunnitteli arkkitehti Stefan Ahlman. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 2010, ja teatteri vihittiin uudelleen käyttöön helmikuussa 2012. Rakennustöiden aikana teatteri toimi sekä Aleksanterin teatterissa, joka vuosina 1918-1993 toimi Kansallisoopperan päänäyttämönä, että Pikku-Erottajalla aiemmassa kongressikeskuksessa, joka uudistettiin teatterikäyttöön sopivaksi.

Projektin päävastuunkantajana ja -rahoittajana toimi säätiö Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors, joka omistaa teatterirakennuksen Nya Teaterhus Ab -kiinteistöosakeyhtiön kautta.