Engelin pieni puusta rakennettu teatteri kävi pian ahtaaksi. Se purettiin ja kaupunkiin nousi uusi kivestä tehty teatteritalo sille paikalle, jossa nykyinen Svenska Teatern sijaitsee. Talo vihittiin käyttöön 28. marraskuuta 1860. Piirustukset olivat ruotsalaissyntyisen arkkitehdin Georg Theodor Chiewitzin käsialaa. Voidaan sanoa, että tuolloin laskettiin perusta Svenska Teaternille. Vastarakennetun talon tarina jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi. Toukokuun 8. päivän vastaisena yönä 1863 teatteri tuhoutui rajussa tulipalossa.

 

 

Rakennustyöt käynnistyivät nopeasti uudelleen. Seuraavan teatteritalon vastaava arkkitehti oli pietarilainen professori Nikolai Benois. Jo syksyllä 1866 uusi teatteri seisoi valmiina samalla paikalla kuin edellinenkin.

Svenska Teatern laskee perustamisvuodekseen juuri vuoden 1866. Sekä Chiewizin että Benois´n talon aikaan teatterin toimeenpaneva voima oli Nya Teaterhusaktiebolaget (Uusi teatteriosakeyhtiö), joka oli perustettu 1856. Yhtiö vuokrasi taloa sekä lyhyiksi että pitkähköiksi ajanjaksoiksi eri teatteriryhmille. Ajan mittaan tämä käytäntö osoittautui kestämättömäksi ja päätettiin, että teatteri saisi oman, pysyvän taiteellisen ryhmän. Toukokuussa 1867 perustettiin Garantiföreningen för Svenska Teatern jonka tehtäväksi tuli vastata teatterin tuotannosta, kun taas taloyhtiö huolehti edelleen itse rakennuksesta ja sen toiminnoista. Nya Teateraktiebolaget omistaa edelleen rakennuksen ja Garantiföreningenin hallitus on teatteritoiminnan korkein johtava elin.

 

 

Vuosina 1935-1936 teatteritaloa modernisoitiin ja laajennettiin Eero Saarisen ja Jarl Eklundin johdolla. Arkkitehdit jättivät teatterin sydämen, Nikolai Benois´n 1860-luvulla luoman kauniin punaisen ja kultaisen katsomotilan miltei koskemattomaksi. Talossa on siis uusi kuori ja vanha ydin. Uudistamista tuki Stiftelsen för Svenska Teatern (Svenska Teaternin säätiö), joka oli perustettu lahjoitusvaroin 1928. Sen ensisijaisena tarkoituksena oli teatteritalon uudelleen rakentaminen, mutta joka sen jälkeen sääntöjensä mukaan turvasi ja loi edelleen kehitysmahdollisuuksia teatterikokonaisuuden tarpeisiin.

 

 

Vielä 1900-luvun alussa teatterin henkilökunta muodostui suurelta osin ruotsalaisista taiteilijoista. Kuitenkin vaatimukset kotimaisen teatterin puolesta kasvoivat yhä voimakkaammiksi. Syksyllä 1915 aika oli kypsä virallisen päätöksen tekemiseksi: seuraavasta näytäntövuodesta alkaen Svenska Teaternista tuli suomenruotsalaisen väestön kansallisnäyttämö. Myös edellytykset teatteritoiminnan harjoittamiseksi kotimaisin voimin olivat parantuneet, sillä Svenska Teaternin oppilaskoulu (per.1908) oli alkanut kouluttaa ammattinäyttelijöitä.

 

Kansallisnäyttämön ensimmäinen teatterinjohtaja oli August Arppe. Kun Nicken Rönngren aloitti johtajana 1919, teatterin suomenruotsalaista identiteettiä vahvistettiin, mutta alkuun tehtiin vielä runsaasti vierailuesityksiä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Vuonna 1954 johtoon tuli Runar Schauman. Carl Öhman aloitti hänen seuraajanaan 1963 ja sen jälkeen ohjat otti Jack Witikka vuonna 1984. Georg Dolivo toimi johtajana vuodesta 1987 vuoteen 1996, jolloin työn jatkajaksi astui Lars Svedberg. Nykyään Svenska Teaternin johtaja on Johan Storgård, joka aloitti tehtävässä syksyllä 2002.

 

 

Svenska Teaternin arkisto ja kirjasto käsittää noin 500 hyllymetriä materiaalia, joka koskee teatterin toimintaa ja historiaa: muun muassa käsikirjoituksia, ilmoituksia, käsiohjelmia, valokuvia, lehtileikkeitä, pöytäkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Tietoa ohjelmistosta on julkaistu teoksissa Svenska Teatern i Helsingfors. Repertoar 1860-1975 (toim. Marianne Lüchou, 1977) ja Svenska Teatern i Helsinfors. Repertoar 1975-2000 (toim. Birgitta Karlsson, 2002). Uudempi teoksista sisältää myös katsauksen teatterin historiaan ja toimintaan. Teatteritalon historiaa on kuvattu teoksissa Chiewits teaterhus (Tor Weckstöm, 1996) ja Benois teaterhus (Marius af Schultén, 1970).

 

 

Teatterin arkistonhoitaja Birgitta Karlsson vastaa kysymyksiin teatterin toiminnasta ja arkiston kokoelmista. Hänet tavoittaa arkisin klo 9-16 puhelimitse numerosta +358-(0)9 6162 1245 tai sähköpostitse osoitteesta birgitta.karlsson(at)svenskateatern.fi. Arkistossa on mahdollisuus vierailla sopimukseen mukaan.